Samppanjan hinta peruslaaduissakin on moninkertainen verrattuna kuohuviineihin.
Tähän vaikuttavat useat tekijät, luonnollisesti etupäässä runsas ja jatkuvasti kasvava kysyntä sekä erittäin tiukka laatuluokitus.
Juuri laatuluokitus rajaa tuotannon määrää useassa eri vaiheessa ja nostaa tuotantokustannuksia merkittävästi kuohuviineihin verrattuna. Samppanjan viljelypinta-ala on rajattu lailla 32341 hehtaariin, mikä yhdistettynä siihen seikkaa että samppanjaan käytetyt rypälelajikkeet eivät ole kovinkaan runsassatoisia vaatimattomampilaatuisiin serkkuihinsa verrattuna.

Erityisesti pinot noir on herkkä taudeille ja sääongelmille. Lisäksi sadon laadusta riippumatta 160 kilosta rypäleitä saa puristaa korkeintaan 102 litraa rypälemehua. Sampajaan tarkoitetut rypäleet pitää poimia käsin ja mehu tulee puristaa muutaman tunnin sisällä poiminnasta.
Tankkikäymisen ja pullokäymisen vähimmäiskestot takaavat että sadonkorjuun ja myyntikelpoisuuden välillä vierähtää vähintään kaksi vuotta, vuosikertasamppanjoissa kymmenenkin vuotta.

Kuplien luominen perinteisellä samppanjamenetelmällä on hidas prosessi, joka tuottaa pehmeästi ja runsaasti kuplivan laadukkaan lopputuloksen. Laatuluokittamattomissa kuohuviineissä kuplat voivat olla peräisin sooda-automaatista tutulla hiilidioksidikaasun lisäämisellä muutoin kuplimattomaan viiniin.
​
Samppanja on ehdottomasti suunniteltu ihmisille jotka osaavat arvostaa laatua määrän sijaan ja joilla on mahdollisuus elämässään ottaa aikaa, istua alas ja nautiskella lukemattomista pienistä makuvivahteista!